Ajankohtaisia ja muita kirjoittajansa mielessä liikkuvia asioita kristillisen uskon perustalta käsittelevä blogi.
maanantai 28. maaliskuuta 2011
Usko ja politiikka
Uskontoa ei pitäisi ylipäätään sekoittaa mihinkään. Siitä on ihmisen parempi pysyä tarkasti erossa. Uskonto tappaa.
Uskonnolliset johtajat kateudessaan surmauttivat Jeesus Nasaretilaisenkin, Jumalan Pojan, ihmiskunnan Vapahtajan. Ja uskonnon nimissä on Hänen seuraajiaankin surmattu joukottain. Aluksi ateisteina, koska eivät tunnustaneet Rooman valtakunnan jumalia. Sittemmin harhaoppisina esim. roomalaiskatolisen inkvisition toimesta tai islamilaisissa maissa, koska uskovat "profeetta Isan" (Jeeskuksen nimi Koraanissa) olevan Jumalan Poika, jne.
Uskontoja maailmassa riittää. Yhteistä niille kaikille on ihmiskeskeisyys, ihmisen rituaalit, ihmisen yritys olla kelvollinen (jumalille, Jumalalle) tiettyjen sääntöjen puitteissa. Uskonto on täysin eri asia kuin elävä usko Jeesukseen. Usko Jeesukseen tuo tunnonrauhan syntiselle. Syntiselle, joka kääntyy pois synnistä Vapahtajansa puoleen. Näin uskon kautta ihminen pelastuu, ilman omia tekoja.
Efesolaiskirjeessä Paavali kirjoittaa asiasta: "Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme." (Ef. 2:8-10).
Eli armahdettu seuraa Jeesusta ja hän saa vaeltaa Jumalan valmistamissa teoissa elävässä yhteydessä Hänen kanssaan.
Totta maar tämä vaikuttaa koko hänen elämäänsä. Usko Jeesukseen on uskoa Jumalaan ja Hänen Sanaansa, joka luo pohjan ja perustuksen elämälle. Nuorta Timoteusta Paavali neuvoi: "Ruumiillisesta harjoituksesta on hyötyä vain vähään; mutta jumalisuudesta on hyötyä kaikkeen, koska sillä on elämän lupaus, sekä nykyisen että tulevaisen." (1 Tim. 4:8).
No, voikos Raamattua sotkea politiikkaan? Joidenkin pelätään näin tekevän ja paheksunta on suuri. Raamattu, Jumalan Sana, on syytä pitää kaukana politiikan eli lainsäädäntötyön arjesta, jos halutaan, että ihminen saa itse määritellä moraalinsa rajat. Nimittäin Jumala on jo sanonut painavan sanansa ihmisen elämän useimmilla alueilla. Jos haluamme, että meidän tulee saada vapaasti harjoittaa ahneutta, valehtelua, haureutta, jumalanpilkkaa, homoutta tai viattomien, syntymättömien lasten tappamista, ON selvää, että Raamattua ei voi silloin yhteiskuntaelämäämme sotkea.
Raamattu sisältää sekä lain että evankeliumin. Laki osoittaa mikä on väärin eli syntiä Jumalan edessä, evankeliumi tuo lain syntiseksi osoittamalle mahdollisuuden armahdukseen Jeesuksen sijaiskärsimyksen ansiosta, (mutta ei anna lupaa jatkaa synnissä, Jeesus sanoi syntiselle naiselle: "Mene, äläkä tästedes enää syntiä tee").
Raamattu kertoo Jumalan Valtakunnasta, mutta lupaa myös "maallisille maille" hyvää: "Jos... mutta minun kansani, joka on otettu minun nimiini, nöyrtyy, ja he rukoilevat ja etsivät minun kasvojani ja palajavat pahoilta teiltänsä, niin minä kuulen taivaasta ja annan anteeksi heidän syntinsä ja teen heidän maansa jälleen terveeksi." (2 Aikakirja 7:14)
Nöyrtyä, rukoilla, etsiä Jumalaa ja palata pahoilta teiltä. Se olisi nyt parasta politiikkaa, että rakas ja kallis Suomen maa voisi parantua.
perjantai 9. lokakuuta 2009
Viikon eSpecial HUTI! menee...
Suomen tasavallan hallitukselle 1.10.2009 tehdystä päätöksestä, että Mediamaksu eli Ylevero on tulossa käyttöön 2012, vuoden alussa.
"Kansan" laajasti teilaama ja epäoikeudenmukaisena pitämä Ylevero on siis tulossa. Pakkorahastuksena talouskohtaisesti, katsottiin tai kuunneltiin Ylenantia sitten tahi ei. Sama maksu rikkaille ja köyhille, palatsiin tai opiskelijaboxiin. Yrityksille on tulossa maksuun porrastusta. (Niissä lie enemmän portaita, kuin asuinkämpissä ellei asu Kämpissä, heh).
Vaikka itse ei haluisikaan katsoa sitä jumalattomuutta, rienausta ja riettautta, on sitä kuitenkin PAKKO rahoittaa. Se siitä OFF-nappulasta.
Missä omantunnonvapaus? Kansalainen ei voi maksun tultua voimaan enää protestoida heittämällä TV:n mäkeen ja irtisanomalla luvan. Vapaaseen markkinatalouteen kuuluva "kuluttajan oikeus" on vaihtunut komentotaloudenomaiseksi pakkosyötöksi.
Mediamaksun aivoitellutta ja esittänyttä parlamentaarista työryhmää on johtanut kansanedustaja Mika Lintilä (kesk), varapuheenjohtajina toimivat kansanedustajat Tarja Filatov (sd) ja Jari Koskinen (kok).
Ryhmän jäsenet: kansanedustajat Bjarne Kallis (kd), Martti Korhonen (vas), Anni Sinnemäki (vihr), Raimo Vistbacka (ps) , Ulla-Maj Wideroos (r). Lisäksi alivaltiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä, ylijohtaja Liisa Ero liikenne- ja viestintäministeriöstä, toimitusjohtaja Kari Väisänen Taloudellisesta Tiedotustoimistosta ja yhteiskuntatieteiden tohtori Juhani Wiio, (muuten vain jostain ilmeisesti).
Työryhmän pääsihteeri; oikeustieteen kandidaatti Jussi Tunturi. Muut sihteerit; viestintäneuvos Elina Normo, neuvotteleva virkamies Kirsi Miettinen ja apulaisosastopäällikkö Kristiina Pietikäinen.
Asiasta muualla:
http://www.tekniikkatalous.fi/viihde/article333466.ece
http://marjaleenakirjonen.blogspot.com/2009/10/ylen-mediamaksu-pakkorahastuksena.html
http://www.vapaasana.net/blogi/2009/10/mediamaksu-poistaa-protestimahdollisuuden
Mihin valuvat Ylen rahat?
Kysyy Iltalehti: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009100410354473_uu.shtml
--
TÄYSIMITTAINEN KAPINA MEDIAMAKSUA VASTAAN-ryhmä netissä
Yleveroa vastustavassa netin Facebook-ryhmässä 8.10.2009 klo 13.25 oli jo hulppeat 46 281 jäsentä.
Ryhmän sivulla sanotaan mm: "Ei poikkeustalouksia"-linja on totaalisesti vastoin ihmisoikeuksia. Sokeat, televisiottomat ym. - tämähän on vain ensimmäinen loputtomien pakkomaksujen sarjassa. Lisäksi tuo maksu tulee nousemaan milloin milläkin tekosyyllä aina "tarvittaessa". Ovatko suomalaiset todella niin idiootteja, että antavat tämän mennä läpi ilman taistelua, vai nousemmeko barrikadeille todistaaksemme päinvastaista?