Usko ja politiikka

Eduskuntavaaleihin on muutama viikko aikaa. On sanottu ettei politiikkaa ja uskontoa pidä sekoittaa. Ja totta on, ei pidäkään, olen samaa mieltä.

Uskontoa ei pitäisi ylipäätään sekoittaa mihinkään. Siitä on ihmisen parempi pysyä tarkasti erossa. Uskonto tappaa.

Uskonnolliset johtajat kateudessaan surmauttivat Jeesus Nasaretilaisenkin, Jumalan Pojan, ihmiskunnan Vapahtajan. Ja uskonnon nimissä on Hänen seuraajiaankin surmattu joukottain. Aluksi ateisteina, koska eivät tunnustaneet Rooman valtakunnan jumalia. Sittemmin harhaoppisina esim. roomalaiskatolisen inkvisition toimesta tai islamilaisissa maissa, koska uskovat "profeetta Isan" (Jeeskuksen nimi Koraanissa) olevan Jumalan Poika, jne.

Uskontoja maailmassa riittää. Yhteistä niille kaikille on ihmiskeskeisyys, ihmisen rituaalit, ihmisen yritys olla kelvollinen (jumalille, Jumalalle) tiettyjen sääntöjen puitteissa. Uskonto on täysin eri asia kuin elävä usko Jeesukseen. Usko Jeesukseen tuo tunnonrauhan syntiselle. Syntiselle, joka kääntyy pois synnistä Vapahtajansa puoleen. Näin uskon kautta ihminen pelastuu, ilman omia tekoja.
Efesolaiskirjeessä Paavali kirjoittaa asiasta: "Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme." (Ef. 2:8-10).
Eli armahdettu seuraa Jeesusta ja hän saa vaeltaa Jumalan valmistamissa teoissa elävässä yhteydessä Hänen kanssaan.

Totta maar tämä vaikuttaa koko hänen elämäänsä. Usko Jeesukseen on uskoa Jumalaan ja Hänen Sanaansa, joka luo pohjan ja perustuksen elämälle. Nuorta Timoteusta Paavali neuvoi: "Ruumiillisesta harjoituksesta on hyötyä vain vähään; mutta jumalisuudesta on hyötyä kaikkeen, koska sillä on elämän lupaus, sekä nykyisen että tulevaisen." (1 Tim. 4:8).

No, voikos Raamattua sotkea politiikkaan? Joidenkin pelätään näin tekevän ja paheksunta on suuri. Raamattu, Jumalan Sana, on syytä pitää kaukana politiikan eli lainsäädäntötyön arjesta, jos halutaan, että ihminen saa itse määritellä moraalinsa rajat. Nimittäin Jumala on jo sanonut painavan sanansa ihmisen elämän useimmilla alueilla. Jos haluamme, että meidän tulee saada vapaasti harjoittaa ahneutta, valehtelua, haureutta, jumalanpilkkaa, homoutta tai viattomien, syntymättömien lasten tappamista, ON selvää, että Raamattua ei voi silloin yhteiskuntaelämäämme sotkea.

Raamattu sisältää sekä lain että evankeliumin. Laki osoittaa mikä on väärin eli syntiä Jumalan edessä, evankeliumi tuo lain syntiseksi osoittamalle mahdollisuuden armahdukseen Jeesuksen sijaiskärsimyksen ansiosta, (mutta ei anna lupaa jatkaa synnissä, Jeesus sanoi syntiselle naiselle: "Mene, äläkä tästedes enää syntiä tee").

Raamattu kertoo Jumalan Valtakunnasta, mutta lupaa myös "maallisille maille" hyvää: "Jos... mutta minun kansani, joka on otettu minun nimiini, nöyrtyy, ja he rukoilevat ja etsivät minun kasvojani ja palajavat pahoilta teiltänsä, niin minä kuulen taivaasta ja annan anteeksi heidän syntinsä ja teen heidän maansa jälleen terveeksi." (2 Aikakirja 7:14)

Nöyrtyä, rukoilla, etsiä Jumalaa ja palata pahoilta teiltä. Se olisi nyt parasta politiikkaa, että rakas ja kallis Suomen maa voisi parantua.

MEDIA JA SEN SUURI SENSUURI

Maailmalla on noussut iso kohu Paavin Afrikan matkallaan antamasta kodomien käyttöön liittyvästä lausunnosta. Paavi sanoi, ettei raha ja kondomit ole vastaus AIDS-ongelmaan, vaan hengellinen herääminen. Tässä alla Paavin sanomiset italiaksi ja nettikääntäjän "huonoa suomi"-käännös (olipa aikamoinen vaiva kaivaa esille koko Paavian lausunto, johon kaikki maailaman tiedotusvälineet viittaavat):

R. – Io direi il contrario: penso che la realtà più efficiente, più presente sul fronte della lotta contro l’Aids sia proprio la Chiesa cattolica, con i suoi movimenti, con le sue diverse realtà. Penso alla Comunità di Sant’Egidio che fa tanto, visibilmente e anche invisibilmente, per la lotta contro l’Aids, ai Camilliani, a tutte le Suore che sono a disposizione dei malati … Direi che non si può superare questo problema dell’Aids solo con slogan pubblicitari. Se non c’è l’anima, se gli africani non si aiutano, non si può risolvere il flagello con la distribuzione di preservativi: al contrario, il rischio è di aumentare il problema. La soluzione può trovarsi solo in un duplice impegno: il primo, una umanizzazione della sessualità, cioè un rinnovo spirituale e umano che porti con sé un nuovo modo di comportarsi l’uno con l’altro, e secondo, una vera amicizia anche e soprattutto per le persone sofferenti, la disponibilità, anche con sacrifici, con rinunce personali, ad essere con i soffe.

R. - Sanoisin päinvastoin: uskon, että todellisuus on tehokkaampi, läsnä edessä aidsin torjuntaan on vain katolista kirkkoa, sen liikkeitä, ja sen monipuolinen todellisuutta. Uskon, että yhteisön Sant'Egidio, joka on paljon, näkyvästi ja näkymättömästi, ja aidsin torjuntaan, jotta Camillians kaikille Sisters, jotka ovat käytettävissä sairaita ... En, voit ratkaista tämän ongelman aidsin vain mainonta iskulause. Jos ei ole sielua, jos afrikkalaiset eivät auta, et voi ratkaista vitsauksen kanssa jakelu kondomien Päinvastoin, riski on lisätä ongelma. Ratkaisu voi löytyä ainoastaan kaksinkertaista sitoutuminen: ensimmäinen, joka humanization seksuaalisuutta, että on inhimillistä ja henkistä uusimisen johtava kanssa uuden tavan käyttäytyä toistensa kanssa, ja toiseksi, todellista ystävyyttä myös ja erityisesti ihmisten kärsimyksiä, saatavuus, jopa uhrauksia, joilla on henkilökohtaisia uhrauksia, jotka on kärsimystä.

Linkki vastaavalle Vatikaanin nettisivulle:
http://www.vatican.va/holy_father/benedict_xvi/speeches/2009/march/documents/hf_ben-xvi_spe_20090317_africa-interview_it.html

Paavin lausunnosta, jonka tähtäin oli moraalisen ryhdistäytymisen ja seksuaalisen käyttäytymisen asettamisessa sen oikeaan ja alkuperäiseen yhteyteen, nykyisen villin menon sijasta. Mutta tämähän ei maailman medioille passaa, vaan täytyy kiinnittää huomio puoliskoon asiasta. Ja huudetaan: "Ole hiljaa, paavi!"

Eli kaivataan sensuuria.

Vai?

Aamulla uutisten jälkeen, jossa reaktiot tiistaiseen Paavin lausuntoon olivat esillä, tuli Ylen Puhe-kanavalta "Poptalk"-ohjelma. Ohjelman aiheen oli sensuuri ja miten semmoista ei saisi ilmetä mitenkään, vaan mitä vaan pitäis saada sanoa missä vaan ja milloin vaan, oli tooni. Keskusteltiin missä ja miten sensuuria ilmenee.

Se onkin mielenkiintoinen ilmiö. Ylen kanaviltahan ja varsinkin nuorten sellaiselta (ellei kanavan nimessä sitä näe, X=risti) kristillinen sisältö loistaa poissaolollaan. Siis sensuuri iskenyt, vaikka kristillisyyteen tunnustautuu tavalla tai toisella valtaosa kansasta.

Takaisin Paavin lausuntoihin. Seuraava kappale on puheestaan Yaoundén lentokentällä 17.3.2009, joka ei näy medioita kiinnostaneen:

Even amid the greatest suffering, the Christian message always brings hope. The life of
Saint Josephine Bakhita
offers a shining example of the transformation that an encounter with
the living God can bring to a situation of great hardship and
injustice. In the face of suffering or violence, poverty or hunger,
corruption or abuse of power, a Christian can never remain silent. The
saving message of the Gospel needs to be proclaimed loud and clear, so
that the light of Christ can shine into the darkness of people’s lives.
Here in Africa, as in so many parts of the world, countless men and
women long to hear a word of hope and comfort. Regional conflicts leave
thousands homeless or destitute, orphaned or widowed. In a continent
which, in times past, saw so many of its people cruelly uprooted and
traded overseas to work as slaves, today human trafficking, especially
of defenceless women and children, has become a new form of slavery. At
a time of global food shortages, financial turmoil, and disturbing
patterns of climate change, Africa suffers disproportionately: more and
more of her people are falling prey to hunger, poverty, and disease.
They cry out for reconciliation, justice and peace, and that is what
the Church offers them. Not new forms of economic or political
oppression, but the glorious freedom of the children of God (cf. 8:21). Not the imposition of cultural models that ignore the rights of the unborn, but
the pure healing water of the Gospel of life. Not bitter interethnic or
interreligious rivalry, but the righteousness, peace and joy of God’s kingdom,
so aptly described by Pope Paul VI as the civilization of love.

Ja taas hauska nettikäännös (tosin hiukan korjailtuna tosin):

Jopa keskellä suurta kärsimystä, kristillinen viesti aina tuo toivoa. Saint Josephine Bakhitan elämä tarjoaa loistava esimerkki muunnostapahtuman, jonka elävän Jumalan kohtaaminen voi tuoda tilanteeseen, jossa on paljon kärsimystä ja epäoikeudenmukaisuutta. Edessä kärsimystä tai väkivallan, köyhyyden ja nälän, korruption tai vallan väärinkäyttö, kristitty ei voi koskaan vaieta. Evankeliumin pelastava viesti on julistanut kuuluvasti ja selkeästi sen, että valo Kristuksen voi paistaa pimeyteen ihmisten elämään. Täällä Afrikassa, kuten niin monissa osissa maailmaa, lukemattomien miesten ja naisten ikävöi kuulla sanaa toivoa ja viihtyvyyttä. Alueelliset konfliktit jättää tuhansia kodittomiksi tai rutiköyhä, orvoiksi tai leskiä. Mantereella, joka kertaa aikaisemmin nähnyt niin monet sen ihmisiä julmasti kotiseudultaan siirtymään joutuneille ja kaupankäynnin merentakaisissa työskentelemään orjina, tänään ihmiskaupan, erityisesti puolustuskyvyttömiä naisia ja lapsia, on tullut uusi orjuuden muoto. Samaan aikaan maailmanlaajuisen elintarvikepula, rahoitusmarkkinoiden kuohunnan ja levottomuutta mallit ilmastonmuutoksen Afrikka kärsii suhteettomasti: yhä enemmän ja enemmän hänen kansansa ovat laskussa kärsiä nälkää, köyhyyttä ja sairauksia. Ne huutaa sovinnolle, oikeudenmukaisuuden ja rauhan puolesta, ja tämä on se, mitä kirkko tarjoaa heille. Ei uusia muotoja taloudellista tai poliittista sortoa, mutta kunniakas vapautta, Jumalan lapsiksi (kr. 8:21).Ei asettaa kulttuurisia malleja, jotka vähät oikeuksien syntymättömään, mutta puhdasta parantavaa vettä evankeliumin elämää. Ei katkera etnistenryhmien välisen tai uskontojen välistä kilpailua, mutta vanhurskautta, rauhaa ja iloa Jumalan valtakunta, niin osuvasti kuvataan Pope Paul VI rakkauden sivilisaationa.

-Ei niin, että tässä oltaisiin kovasti Paavin ja katolisen kirkon kannalla, ovat vuosisatojen saatossa vainonneet kovasti elävää uskoa, eli uudestisyntyneitä kristittyjä, jms., mutta yleisesti ottaen on ainoita tahoja länsimaisessa kulttuurissa, joka puhuu (jotenkin edes kuuluvasti) raamatullisen moraalin puolesta. On todettava. -

- - -

Sensuurista puheen ollen vielä; Bonnier-firman (MTV etc) sponsoroiman journalistipalkinnonsaivat Kiinan-kirjeenvaihtajat Katri Makkonen, Ylestä ja Petri Saraste MTV3:sta. Mutta oletko kuullut Kiinan kristittyjen vainoista kyseisiltä kanavilta?

Entäs paljon uutisoitu Palestiina? Onko kuultu palestiinalaislasten jo päiväkodissa tapahtuvasta kouluttamisesta ihannoimaan terrorismia? Entä Hamasin tavasta vallata yksityisasuntoja ja käyttää niitä toimintaansa, ammuskella raketteja koulujen ja saaraaloiden liepeiltä, tai käyttää ambulansseja kuljetustarpeisiinsa?

Entäs kansanmurha omassa maassamme? Yli 10000 uhria vuodessa, joka tekee noin 30 (eli koululuokallinen) päivässä! Uhreina ihmisolennot, joilla ei tässä maassa kuuluvaa ääntä, sensuurin muurin ja muun kakofonian yli.

Näitä kuvia ei saisi Suomessa esittää (sensuuria vaatii feministinen Tulva-lehti):

Suomalaista todellisuutta: (abortoitu, ikä n. 6 kk hedelmöityksestä).

Herra meitä armahtakoon.

Kuvat: http://www.lopettakaatappaminen.info

- - - -

Tämä oli Erikoisohjelma eSpecial 2009/12 lisäinfoa.
http://especiaali.net